Ulkoporealtaan käyttökustannukset: paljonko allas maksaa vuodessa?

Paljonko ulkoporealtaan käyttö näkyy sähkölaskussa? Se on yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita altaan hankintaa suunnittelevat meiltä kysyvät. Eikä ihme, sillä lämmintä kylpyvettä pidetään valmiina ympäri vuoden, myös talvipakkasilla.

Hyvin eristetyn ulkoporealtaan käyttö maksaa suuntaa-antavasti noin 700-1 100 euroa vuodessa eli keskimäärin 2-3 euroa päivässä, jos sähkön kokonaishinta siirtoineen ja veroineen on 18 senttiä kilowattitunnilta. Summa sisältää sähkön lisäksi veden, vedenhoitoaineet ja suodattimet.

Todelliseen hintaan vaikuttavat myös altaan eristys ja tekniikka, käyttötottumukset ja sähkösopimus. Käydään siis läpi, mistä käyttökustannukset muodostuvat ja miten voit pitää ne mahdollisimman pieninä.

Mitä ulkoporealtaan käyttö maksaa vuodessa?

Ulkoporealtaan käyttökustannukset muodostuvat pääasiassa sähköstä, mutta mukaan kannattaa laskea myös veden vaihtaminen, vedenhoitoaineet ja suodattimet.

Alla oleva esimerkki perustuu keskikokoiseen, hyvin eristettyyn ulkoporealtaaseen, jota käytetään 2-3 kertaa viikossa ympäri vuoden.

Sähkön hinnaksi on laskettu 0,18 €/kWh, joka sisältää sähköenergian, siirron ja verot. Luvut ovat esimerkkilaskelmia, eivät tietyn allasmallin mitattuja käyttökustannuksia. Mukana eivät ole hankintahinta, mahdolliset korjaukset tai muut satunnaiset huoltokulut.

Jos käytät allasta pari kolme kertaa viikossa, yhden kylpykerran laskennalliseksi hinnaksi tulee noin 5-10 euroa. Kun altaassa kylpee useampi perheenjäsen, kustannus henkeä kohti jää luonnollisesti pienemmäksi.

Ulkoporealtaan sähkönkulutus: paljonko poreallas vie sähköä?

Ulkoporeallas kuluttaa sähköä veden lämmittämiseen, lämpötilan ylläpitämiseen sekä pumppujen ja suodatusjärjestelmän toimintaan.

Vuosikulutukseen vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka hyvin allas pitää lämmön sisällään. Suuntaa-antavana esimerkkinä voidaan käyttää seuraavia kulutusmääriä:

• Noin 2 400 kWh vuodessa: hyvin eristetty allas maltillisessa käytössä.
• Noin 3 000-4 000 kWh vuodessa: tavanomainen laskentaesimerkki ympärivuotisessa käytössä.
• Jopa 8 000 kWh vuodessa: mahdollinen kulutus poikkeuksellisen paljon energiaa käyttävässä tai heikosti eristetyssä altaassa.

Nämä eivät ole kaikkia altaita koskevia kulutusluokituksia. Todellinen vuosikulutus selviää luotettavimmin mallikohtaisista mittauksista ja omasta sähkönkulutusseurannasta.

Talvella sähköä kuluu enemmän kuin kesällä

Ulkoporealtaan lämmitystarve vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Talvella lämmin vesi joutuu kamppailemaan pakkasta vastaan, kun taas kesällä lämpötilaero veden ja ulkoilman välillä on huomattavasti pienempi.

Hyvin eristetty allas voi kuluttaa esimerkiksi talvipäivänä noin 10 kWh ja lämpimänä kesäpäivänä alle 4 kWh.

Sähkön kokonaishinnalla 18 snt/kWh se tarkoittaisi talvella noin 1,80 euroa ja kesällä noin 0,70 euroa päivässä.

Nämä ovat yksittäisten olosuhteiden esimerkkejä, eivät koko vuoden kulutuksen kuukausikeskiarvoja. Pakkasen voimakkuus, kylpykertojen määrä ja altaan ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaisiksi luvut todellisuudessa muodostuvat.

Siksi ulkoporealtaan sähkönkulutusta kannattaa tarkastella koko vuoden tasolla eikä pelkästään tammikuun sähkölaskusta.

Paljonko ulkoporealtaan sähkö maksaa eri sähkönhinnoilla?

Sähkösopimuksella on suuri vaikutus käyttökustannuksiin. Sama allas voi maksaa yhdessä kodissa huomattavasti vähemmän käyttää kuin toisessa, vaikka kulutus olisi täsmälleen sama.

Taulukossa ovat mukana vain sähkökustannukset. Vesi, vedenhoitoaineet ja suodattimet lisätään niiden päälle.

Jos käytössäsi on pörssisähkö, myös lämmityksen ajoituksella voi vaikuttaa kustannuksiin. Tällöin pelkän kilowattituntimäärän lisäksi merkitystä on sillä, milloin sähköä käytetään.

Mitkä asiat vaikuttavat ulkoporealtaan sähkönkulutukseen?

Sähkön hintaan et voi aina vaikuttaa, mutta altaan energiankulutukseen kyllä. Suurimmat erot syntyvät altaan rakenteesta ja siitä, miten sitä käytetään.

Altaan eristys

Hyvä eristys on yksi tärkeimmistä ulkoporealtaan ominaisuuksista Suomen olosuhteissa. Kun lämpö pysyy altaan sisällä, lämmitysvastuksen tarvitsee käydä harvemmin.

ViskanSpa-ulkoporealtaat on suunniteltu pohjoismaisiin sääolosuhteisiin. Niiden eristysrakenteessa hyödynnetään muun muassa ilmasulkuja ja pumppujen tuottamaa hukkalämpöä.

Eristyksen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota jo ostotilanteessa. Selvitä, miten altaan runko ja tekniikkatila on eristetty. Pelkkä ulkokuori ei vielä kerro, kuinka energiatehokas allas on.

Lämpökansi

Vaikka altaan runko olisi eristetty hyvin, lämpöä karkaa nopeasti, jos kansi ei pidä.

Paksu ja tiiviisti istuva lämpökansi vähentää lämpöhäviöitä sekä suojaa kylpyvettä roskilta ja sääolosuhteilta. Harjakattoinen kansi auttaa myös sadeveden ja lumen poistumisessa kannen päältä.

Jos vanha kansi on vettynyt, painunut tai sen tiivistys ei enää toimi, uusi ulkoporealtaan lämpökansi voi olla järkevä hankinta. Sopiva kansi ja sen paksuus riippuvat altaan mallista.

Sijoituspaikka ja käyttötavat

Tuulisella paikalla allas menettää enemmän lämpöä etenkin silloin, kun kansi on auki. Suojaisa sijoituspaikka auttaa pitämään kulutuksen kurissa ja tekee kylpemisestä mukavampaa myös talvella.

Suojaa voi saada esimerkiksi talon seinustasta, näkösuojasta tai terassin rakenteista. Jos suunnittelet altaalle katosta, tutustu myös vinkkeihimme siitä, tarvitseeko ulkoporeallas katoksen.

Myös käyttökerrat ja veden lämpötila vaikuttavat kulutukseen. Päivittäin käytettävässä altaassa kansi avataan useammin kuin kerran viikossa käytettävässä, ja korkeampi veden lämpötila lisää lämmitystarvetta.

Paljonko ulkoporealtaan vedenhoito maksaa?

Sähkö muodostaa yleensä suurimman osan käyttökustannuksista, mutta myös veden puhtaanapitoon kannattaa varata pieni summa vuosittain.

Vedenvaihto

Ulkoporealtaan vesi vaihdetaan tyypillisesti noin 3-6 kuukauden välein. Sopiva vaihtoväli riippuu muun muassa käyttöasteesta, vedenhoidosta ja valmistajan ohjeista.

Noin tuhannen litran altaassa yhden vedenvaihdon vesikustannus jää usein alle kymmeneen euroon, kun huomioidaan paikallinen vesi- ja jätevesimaksu. Lisäksi uusi vesi täytyy lämmittää kylpylämpötilaan.

Esimerkiksi 1 000 litran vesimäärän lämmittäminen 10 asteesta 40 asteeseen vaatii laskennallisesti noin 35 kWh lämpöenergiaa. Tavallisella sähkövastuksella se maksaa noin 6,30 euroa sähkön hinnalla 18 snt/kWh, ilman ylimääräisiä lämpöhäviöitä.

Tarkemmat ohjeet vaihtoväliin ja veden vaihtamiseen löydät artikkelistamme ulkoporealtaan vedenvaihto.

Vedenhoitoaineet ja suodattimet

Veden puhtaanapitoon ja tasapainottamiseen kuluu esimerkkilaskelmassa noin 100-200 euroa vuodessa.

Sopivien vedenhoitoaineiden kulutukseen vaikuttavat altaan käyttömäärä, veden laatu ja käytettävä desinfiointimenetelmä. Säännöllinen veden mittaaminen ja oikea annostelu auttavat välttämään turhaa aineiden kulutusta.

Myös ulkoporealtaan suodattimet vaativat säännöllistä puhdistusta ja vaihtamista. Suodattimen hinta ja käyttöikä riippuvat mallista, mutta vuosittaiseksi kustannukseksi voi varata noin 60-140 euroa.

Kun vesi pysyy kunnossa ja suodattimet puhtaina, vältyt turhilta vedenvaihdoilta ja samalla uuden veden lämmittämiseen kuluvalta sähköltä.

Voiko halpa ulkoporeallas tulla kalliiksi käytössä?

Voi, jos hankintahinnassa on säästetty eristyksen tai rakenteiden kustannuksella.

Kuvitellaan kaksi ulkoporeallasta. Toinen kuluttaa vuodessa 3 500 kWh ja toinen 8 000 kWh. Sähkön kokonaishinnalla 18 snt/kWh niiden käyttökustannusten ero on 810 euroa vuodessa.

Kymmenessä vuodessa eroa kertyisi samalla sähkön hinnalla jo 8 100 euroa.

Kyseessä on laskennallinen vertailu, ei kahden tietyn allasmallin mitattu kulutusero. Esimerkki kuitenkin havainnollistaa, miksi pelkän ostohinnan sijaan kannattaa vertailla myös energiankulutusta.

Hyvä eristys, laadukas kansi ja helposti huollettava tekniikka voivat maksaa itsensä takaisin vuosien aikana. Toisaalta edullinenkin allas voi olla toimiva hankinta, jos sen rakenne ja käyttökustannukset ovat kunnossa.

Näin pienennät ulkoporealtaan käyttökustannuksia

Hyvä allas tekee suuren osan työstä puolestasi, mutta omilla käyttötavoillasi voit vaikuttaa siihen, paljonko poreilu maksaa.

1. Pidä kansi kiinni ja suojaa allas tuulelta

Helpoin säästökeino on sulkea kansi aina kylvyn jälkeen. Tämä on erityisen tärkeää talvella, jolloin lämpöä karkaa avoimesta altaasta nopeasti.

2. Säädä veden lämpötila käyttösi mukaan

Jos kylvet lähes päivittäin, allas on kätevää pitää lähellä haluttua kylpylämpötilaa. Vettä ei silloin tarvitse odotella lämpimäksi ennen jokaista kylpyä.

Jos taas tiedät, ettei allasta käytetä useampaan päivään, lämpötilan laskeminen voi vähentää sähkönkulutusta. Mitä viileämpää vesi on ympäristöönsä nähden, sitä vähemmän lämpöä yleensä karkaa.

Huomioi kuitenkin, että veden lämmittäminen takaisin kylpylämpöön vie aikaa. Pakkasella vedenkierto ja jäätymissuojaus on pidettävä toiminnassa valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3. Harkitse lämpöpumppua

Ulkoporealtaan lämmityskustannuksia voi vähentää myös ilma-vesilämpöpumpulla, joka hyödyntää ulkoilmasta saatavaa energiaa veden lämmittämiseen.

Esimerkiksi Gecko in.temp -lämpöpumppu soveltuu yhteensopiviin Geckon Y-sarjan ohjausjärjestelmiin. Valmistajan mukaan lämpöpumppu voi vähentää lämmityksen energiankulutusta jopa 75 prosenttia sähkövastukseen verrattuna.

Todellinen säästö riippuu ulkolämpötilasta ja käyttöolosuhteista. Lämpöpumpun ilmoitettu alin toimintalämpötila on noin −5 °C, joten Suomen talvessa tarvitaan myös toimiva varalämmitys.

4. Hyödynnä etäohjausta

Jos haluat hyödyntää pörssisähkön edullisempia tunteja tai allasta on vähemmällä käytöllä, etäohjauksesta voi olla hyötyä.

Esimerkiksi Balboa ControlMySpa -etäohjauksella voit säätää yhteensopivan ulkoporealtaan lämpötilaa ja muita toimintoja näppärästi puhelimella.

Näin altaan saa valmisteltua käyttöön sopivaan aikaan ilman, että sen täytyy odottaa jatkuvasti korkeimmassa kylpylämpötilassa.

Muista kuitenkin huomioida lämmitykseen tarvittava aika sekä talvikäytön vaatimukset. Lämmitystä tai vedenkiertoa ei pidä katkaista talvella, jottei allas ja sen tekniikka pääse jäätymään.

Usein kysyttyä ulkoporealtaan käyttökustannuksista

Pitääkö ulkoporeallas olla päällä koko ajan?

Kun altaassa on vettä, sen vedenkierron, suodatuksen ja tarvittavan lämmityksen tulee toimia valmistajan ohjeiden mukaisesti. Erityisesti talvella järjestelmää ei saa sammuttaa niin, että vesi pääsee jäätymään putkistoon.

Jos allas jää pitkäksi aikaa kokonaan käyttämättä, se voidaan tarvittaessa valmistella talvisäilytykseen. Lue tarkemmat ohjeet ulkoporealtaan talvityhjennyksestä.

Kannattaako ulkoporealtaan lämpötilaa laskea kylpyjen välillä?

Se riippuu käyttötiheydestä. Jos käyt altaassa päivittäin, tasainen kylpyvalmis lämpötila on käytännöllinen vaihtoehto.

Pidemmän käyttötauon ajaksi lämpötilan laskeminen voi säästää sähköä, mutta veden lämmittäminen takaisin vie aikaa. Käytä mahdollisuuksien mukaan altaan omia energiansäästötoimintoja ja noudata valmistajan ohjeita.

Kuluttaako iso ulkoporeallas paljon enemmän sähköä kuin pieni?

Suurempi vesimäärä tarvitsee enemmän energiaa lämmetäkseen, mutta altaan koko ei yksin ratkaise vuosikulutusta.

Hyvin eristetty suuri allas voi kuluttaa vähemmän sähköä kuin huonosti eristetty pienempi allas. Siksi kannattaa vertailla myös eristystä, kannen laatua ja lämmitysjärjestelmää.

Yhteenveto: Ulkoporealtaan käyttökustannuksiin voi vaikuttaa yllättävän paljon

Hyvin eristetyn ulkoporealtaan käyttö voi maksaa noin 700-1 100 euroa vuodessa, kun sähkönkulutus on 3 000-4 000 kWh ja sähkön kokonaishinta 18 senttiä kilowattitunnilta. Lopullinen summa riippuu kuitenkin altaasta ja sen käytöstä.

Suurimmat säästöt syntyvät jo hankintavaiheessa, kun valitset Suomen olosuhteisiin sopivan, hyvin eristetyn altaan. Sen jälkeen kustannuksia pitävät kurissa hyvä lämpökansi, järkevä lämpötilan säätö ja säännöllinen vedenhoito.

Jos ulkoporeallas on vasta hankintalistalla, tutustu ulkoporealtaisiimme tai kysy meiltä neuvoa. Autamme mielellämme vertailemaan vaihtoehtoja ja arvioimaan, mitä poreilu juuri sinun kotonasi maksaisi.